Uimaan oppimisen herkkyyskausi on 2-4 -vuotiaana

Eevaliisa Anttila, tietokirjailija ja Uimakoulu Pikku Joutsenen johtaja

Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, uimaan oppimiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa. Lapsen kasvu ja kehitys pitää sisällään useita ajanjaksoja, jolloin lapsi osoittaa luontaista kiinnostusta tietyn asian oppimiseen. Näitä jaksoja kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskausia havainnoi eritoten italialainen lääkäri ja kasvatuspedagogi Maria Montessori (1870-1952).

Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan. Ne perustuvat normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Oppiminen on lapselle herkkyyskauden aikana helpompaa ja luontevampaa kuin muulloin, sillä meneillään olevan herkkyyskauden asiat kiinnostavat lasta vaistomaisesti ja hänellä on suuri halu oppia. Kun lapsi on oppinut tietyn taidon, herkkyys asialle vaimenee, mutta saavutettu taito pysyy. Aikuinen ei pysty suoraan vaikuttamaan herkkyyskausiin, mutta voi auttaa lasta järjestämällä lapselle ympäristön, jossa lapsi voi tehdä tehtäviä ja oppia asioita, joista hän on kiinnostunut.

Jos lapsilla on mahdollisuus tutustua vesielementtiin säännöllisen vauvauintiharrastuksen kautta, lapsi oppii uimaan jo ihan pienenä. Jotta voimme arvioida uimaan oppimisen herkkyyskautta, tulee meidän määritellä uimataito. Uimakoulu Pikku Joutsenessa uimiseksi mielletään itsenäinen eteneminen vedessä niin, että pää on
1. veden alla muuten, mutta uimari käy välillä hengittämässä veden pinnalla (vauvauimarit) tai
2. joko veden pinnalla (yli 2-vuotiaana aloittaneet uimarit).
Koulu-uimaopetuksessa alkeisuimataidon mitta on 10 metriä ja perusuimataidon 50 metriä. Pari metriä eteenpäin pääsevä lapsi ei vielä ole turvallisuuden kannalta uimataitoinen, vaikka niin haluaakin uskoa.

Vauva oppii hyvän suhteen veteen

Vauvana ihminen osoittaa luontaista kiinnostusta vettä kohtaan. Kylpeminen on kivaa ja vettä on kiva räiskyttää. Vauvoilla on puolivuotiaaksi myös sukellusrefleksi, jonka avulla hän voi sukellella veden alla hengittämättä vettä keuhkoihin. Vesileikkeihin pääsee sisälle taitavasti ohjatussa vauvauinnissa, jossa äiti ja isä, tai jompikumpi, ohjataan käsittelemään lasta vedessä. Kun lapsi tulee sinuksi allastilojen ja veden kanssa, opetetaan häntä pikkuhiljaa vauvojen vesileikkeihin ja pieniin sukelluksiin. Vauvat nauttivat näistä ja yhdessäolosta vanhempien kanssa. Tällä tavalla lapselle luodaan ihanteellinen uimaan oppimisen ympäristö ja perheelle säännöllinen harrastus.

1-vuotias kiinnostuu sukeltamisesta tosissaan

Vauvalla ei ole vielä halua oppia uimaan, mutta hänellä on valtava halu oppia nostamaan vedessä päätä ylös. Hän haluaa liikuttamaa käsiä ja jalkoja, kellotella selällään ja vähitellen kiivetä reunalle, hypätä veteen ja sukellella itse. Tässä vaiheessa, toisella ikävuodella vauvauimari oppii tekemään veden alla käsi- ja jalkaliikkeitä, jotka vievät eteenpäin. Eteneminen veden alla tulee vähitellen tarkoituksenmukaisemmaksi, kun lihasvoima ja koordinaatio kehittyvät. Ja lapsen oma tahto. Hän haluaa liikkua itse, ilman että äiti tai isä kannattelee. Lapsi oppii itsenäistymisvimmassaan sukeltelemaan paikasta toiseen, jos vaan vanhemmat antavat lapsen liikkua veden alla pidempiä aikoja. Vuoden ikäinen lapsi oppii nopeasti pidättämään hengitystään useita sekunteja ja nauttii kun häntä kehutaan oppimisesta. Ylisuojelevien vanhempien lapset eivät opi vauvauinnissakaan itsenäistä sukeltamista kohteeseen.

2-vuotias oppii hengityksen

Noin 2-vuotias on varsinainen vesipeto. Hän on touhukas sukeltelija ja hyppääjä, joka tarvitsee kuitenkin aikuisen jatkuvasti vierellään turvallisuuden takaamiseksi. Aikuisen on aivan turha opettaa lapselle krooliuinnin käsivetoa. Lapset eivät halua tehdä mitä käsketään. Sen sijaan lapset matkivat tuulimyllyuintia tai haluavat sukeltaa vanteiden muodostamasta ”tunnelista”. Tärkein vanhempien tehtävä on kuitenkin tuoda lapsi uintiharrastukseen, luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri lapsen oppimiselle, sillä nyt lapsi on oppimassa uimaan. Se on kiinni enää oivalluksesta. Kun lapsi sukeltaa paikasta A paikkaan B ja oivaltaa käydä hengittämässä välillä veden pinnalla, hän on tehnyt sen. Hän huomaa, että matka taittui helpommin. Käydessään hengittämässä välillä meno helpottuu, ja siitä tulee hyvä mieli. Ja tietysti lapsi tarvitsee taas kehuja.

3-vuotias voi oppia jo uimaan

Kannustamisen lisäksi lapsi haluaa leikkiä, leikkiä loputtomasti. Kun leikit valitaan oikein, lapsi oppii leikkien avulla myös uimataitoon tarvittavia valmiuksia. Lapsi ei pärjää pienessäkään uimaryhmässä vielä ilman aikuisen herkeämätöntä valvontaa. Yhteistyötaidot ovat siltä osin vielä kehittymässä mutta hän oppii niitä tuttujen uimakavereiden seurassa. Vanhemman tehtävänä on myös mennä mukaan lapsen keksimiin leikkeihin ja käyttää omaa mielikuvitustaan leikkien kehittelyssä. Lapsi on motivoitunut liikkumiseen vedessä. Mallia näyttämällä vanhemmat voivat opettaa uintitaitoja. Lapsi oppii kokeilemisen ja mielikuvien kautta. Asiantuntevat uimaopettajat ohjaavat vanhempia lapsiensa kanssa toimimiseen, tekevät tunneista opetuksellisesti mielenkiintoisia ja uimakoulun oppimissuunnitelmat systematisoivat progressiivisesti etenevää uimataidon keksimistä.

4-vuotiaana uintitekniikat haltuun

Alkeisuintitekniikoissa sallitaan käsivedoissa, jalkapotkuissa ja hengityksessä puutteellisuuksia jos verrataan niitä kilpauintitekniikoihin. Lapsen oppimiskyky on kuitenkin valtava, ja 4-vuotiaana hänellä on uimaan oppimisen herkkyyskausi, jos hän on uinut vauvasta lähtien. Hän oppii helposti alkeisrintauinnin, alkeiskrooliuinnin ja alkeisselkäuinnin, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Kun uimataidon on kerran oppinut, sitä ei kukaan voi ottaa myöhemmin lapselta pois. Uimataito on lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselle.

Entä jos ei oltu vauvauinnissa?

Uimisen voi aloittaa missä iässä tahansa. Jos lapsi on yli 8-kuukautinen, hänellä ei ole enää sukellusrefleksiä. Uimakoulu Pikku Joutsenen uimaopetusmenetelmän mukaan lapsi voi kuitenkin tottua veteen ja oppia myöhemmin uimaan vaikka sukellusrefleksi olisi jo hävinnyt. Se voi viedä enemmän aikaa, mutta 4-vuotiaaksi tullessa myöhemminkin aloittanut uimari on oppinut jo monipuolisen uimataidon. Ongelmia uimaan oppimisessa voi ruveta ilmenemään noin 2-vuotiaasta ylöspäin, jos lapselle on muodostunut veden pelko. Sekin voidaan voittaa, kun ei pakoteta lasta mihinkään, vaan houkutellaan hänet leikkeihin mukaan vastustamattoman mukaansatempaavilla leikeillä.

2-vuotiaana tai vanhempana ei lasten uimaopetuksessa voi käyttää enää samaa uimaopetusmenetelmää kuin alle kaksi-vuotiailla. Jos sukellutat leikki-ikästä aloittavaa uimaria kuten vauvauimaria lopputuloksena luultavasti on katastrofi – hirmuinen huuto ja yhteistyön loppuminen opettajan kanssa. Leikkien ja laulujen tiimellyksessä opittu sukellustaito on avain 2-7 –vuotiaiden uimataidon hankkimisessa. Lapset oppivat havainnoimalla, kokeilemalla, mallista katsomalla, mielikuvien kautta, leikkimällä, loruilemalla ja laulamalla. Ja he rakastavat uimista. Uimaan oppimisen nopeus on yksilöllistä, mutta uiminen on laji, jonka oppimiseen lapsella on luontainen kiinnostus 2-4 –vuotiaana. Tutkimusten mukaan varhainen uintiharrastus tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Mitä nuorempana sen aloittaa, sitä paremmat tulokset. Kunpa kaikki lapset saisivat mahdollisuuden päästä pienenä uimakouluun.

Uimakoulu Pikku Joutsenessa opetus etenee oppilaan vesivalmiuksen mukaan. Seuraavaan tasoryhmään siirrytään, kun edellisen taidot on saavutettu. Jokaisesta tasoryhmästä saa uimadiplomin. Uimatunneilla lauletaan ja leikitään paljon. Jokaisella viikolla on myös oma, hauska teemansa, joka liittyy usein vuodenaikaan ja juhlapyhiin. Perheistä tulee keskenään tuttuja ja uimisesta tulee hyvä, koko perheen harrastus.

Lähteet:
Uimakoulu Pikku Joutsenen harjoitusvalikoima ja koulutusmateriaali Joutsenpankki 2015, ei julkinen
Professor Robyn Jorgensen
- Early-years Swimming Raport. Griffith Institute for Educational Research Mt Gravatt Campus, Griffith University, 2013.
www.pikkujoutsen.fi, 19.11.2015
www.vesiliikunta.com, 19.11.2015
http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/Kasvu-ja-kehitys/Lapsi-1-3-v/Herkkyyskausi/, 19.11.2015
http://sotepe44.wikispaces.com/2.2+Herkkyyskaudet, 19.11.2015